Osuiko noita pahastikin?

Useiden kansojen uskomuksissa noidannuolta käytetään kuvaamaan sairautta ja kipua ilman, että varsinaisesta noidasta tai kyseisen nuolen ampujasta näkyy vilaustakaan. 

Suomalainen kansanperinne väittää, että noidannuolet voidaan toisinaan nähdä sinkoutumassa tulisina juovina pimeässä metsässä. Minä taas väitän 25 vuoden työkokemuksella, ettei edes pimeää metsää tarvita, vaan nuolet ikään kuin näyttäytyvät akuutissa selkäkivussa ilman valojuovaa. Noidannuoli ei siis ole mikään tuntematon ilmiö ja tutkimusten mukaan noidannuolen kokee neljä viidestä suomalaisesta vähintään kerran elämässään. Eipä ole siis yllätys, että noidannuoli sanana on jäänyt kuvaamaan äkillistä ja akuuttia selkäkipua näin modernin lääketieteen aikanakin.

Millainen nuoli ja onko siitä oltava huolissaan?
Noidannuoli eli lumbago acuta tarkoittaa quadratus lumborumin (neliönmuotoinen lannelihas) lihaskramppia. Kivun määrä voi vaihdella liikkumisen täysin lamauttavasta kivusta epämiellyttävään jäykkyyteen. Osalla kipu voi keskittyä vain alaselän alueelle ja toiset taas voivat tuntea säteilykipua myös pakaroissa sekä jaloissa. Kyseessä ei siis ole välilevyn pullistuma, vaikka sekin tuntuu kovassa kivussa mahdolliselta vaihtoehdolta. 
   Noidannuolelle altistavia syitä voivat olla jatkuvaa ylikuormittumista aiheuttavat rakenteelliset tekijät kuten jalkojen pituusero tai erikokoiset lantion puoliskot. Ulkoisia tekijöitä voivat puolestaan olla huonot työskentelyasennot, liian kova tai pehmeä sänky tai ilmavirtauksen aiheuttama veto. Joskus syynä ovat kehon sisäiset olosuhteet kuten nesteen, magnesiumin, raudan tai kaliumin puutos. Välillä noidannuoleen taas vaaditaan räväkkä, vähemmän suunniteltu nostoliike, reipas golfsvingi tai vauhdikas salibandyturnaus. Toisin sanottuna: noita vaanii nuolensa kanssa yhdessä jos toisessakin paikassa, ja mikäli pääset yhdistelemään näitä kramppeihin altistavia tekijöitä, voit silloin jo melkein nähdä tulisen nuolen sinkoutuvan taivaanrannassa. 
   Kuva osoittaa neliönmuotoisen lantiolihaksen ja pienen pakaralihaksen triggerpisteiden kivun säteilyalueita. Hoidossa poistetaan näiden triggerpisteiden eli arimpien lihassäikeiden krampit. Säteilyalue voi siis olla laaja ja kiputila lähestulkoon lamauttava, mutta vaiva on kuitenkin helposti korjattavissa. Välillä täysin lamauttava kipu voi poistua jo yhdellä hoitokerralla ja ratkaisevana tekijänä siihen, miten nopeasti vaiva on poistettavissa, onkin aina lihastyyppi – ei suinkaan kivun määrä. Tavallista on myös, että lihaskireydet aikaansaavat nikamien ns. fasettilukkoja, jolloin käytän hoidossani myös manipulaatiota ja mobilisaatiota parhaan hoitotuloksen aikaansaamiseksi.

Ovatko nämä vaivat ehkäistävissä?
Mietin tätä asiaa syksyisellä melontaretkelläni, kun kaulahuivini peitti näkyvyyttä ja yritin venyttää kajakin aukkopeitettä kainaloihini saakka. Sillä hetkellä myös vaahtomuovin palanen kajakin penkillä olisi ollut hyvä ratkaisu mereltä nousevaa kylmyyttä vastaan. Kyllä, osa lihaskrampeista on ehdottomasti ehkäistävissä. Esimerkiksi veto on yleisin lihaskramppien aiheuttaja, sillä nopeaan liikkuva ilmavirta laskee ihon pintalämpötilaa ja aktivoi iholla olevia hermopäätteitä altistaen näin lihaskrampeille. Vetoa vastaan voi lähes aina taistella asianmukaisella varustuksella. Myös omaan työergonomiaan voi vaikuttaa samoin kuin keskivartalon tukilihasten kuntoon. Joskus taas kannattaa vaihtaa patja napakampaan versioon ja muuttokeikassa avustaessaan ottaa käyttöön oikeat nostotekniikat. Mutta silti elämä saattaa aika ajoin yllättää, ja silloin on vain yksinkertaisesti aika hoitaa vaiva ja palauttaa nuoli noidalle.

---